Muurasjärven luonto

Muurasjärvi kuuluu Suomenselän maisema-alueeseen edustaen Suomenselän tyypillistä kulttuurimaisemaa. Suomenselän karuissa oloissa alue on poikkeuksellisen vauraan näköistä. Muurasjärven kulttuurimaisemat ovat vaurasta ja elinvoimaista maatalousaluetta, joihin lisäpiirrettä tuo runsas sodan jälkeinen pika-asutus. Maastonmuodoiltaan Muurasjärvi on varsin tasaista ja loivasti kumpuilevaa aluetta. Kumpuilevan maaston korkeimmille kohdille on rakennettu tiloja. Alueen elinvoimainen maatalous on muokannut voimakkaasti maisemaa. Elinvoimainen ja pitkäaikainen karjatalous on luonut alueelle useita perinnebiotooppeja. Alue on avonaista ja metsiä on vähän. Metsät sijaitsevat pääasiassa peltojen ja laidunmaiden ympärillä. Laajojen peltoalueiden lomassa sijaitsee myös pieniä sekametsäsaarekkeita sekä järviä ja lampia, jotka elävöittävät maisemaa. Muurasjärven läpi kulkee kaakkois-luode -suuntainen matala harju. Muurasjärven kylän alue on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.
Kuva 1 Maatalous näkyy Muurasjärven maisemassa
Muurasjärven alueen arvo on pääasiassa maisemallinen ja kulttuurinen. Uhanalaisista lajeista Muurajärvellä esiintyy valtakunnallisesti silmilläpidettäviä jäkäliä. Alueelta on löytynyt myös nevaimarretta sekä ketokaunokkia, jotka ovat alueellisesti uhanalaisia kivilajeja. Huomionarvoisista lajeista on löydetty myös aholeinikkiä, jokileinikkiä, malia sekä nurmitatarta. Muurasjärven peltoaukeilla on havaittu keskisuomalaisittain mielenkiintoisesti peltopyitä. Linnustollisesti arvokkaat alueet ovat Savijärvi, Junganjärvi sekä Sääkkönen. Vuohtojärvellä ja Kelkkämäjoen suistossa on myös vesilintujen sekä kahlaajien pesimäalueita ja aikaisia levähdyspaikkoja. Kelkkämäen lintuja pääsee helposti tutkimaan lintutornilta.
Muurasjärven rakennuskanta on historiallisesti kerroksellista. Muurasjärvellä erottuu selvästi kaksi eri rakennuskerrostumaa. Osa perinteisistä rakennuksista on rakennettu ennen sotia ja toiset rakennukset on rakennettu sotien jälkeen varsin nopeasti. Tämä sotien jälkeinen pika-asutus on valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa. Alueella on myös jonkin verran uusia rakennuksia. Taajama-asutus keskittyy Vuohtojärven pohjoispuoleiselle hiekkaharjanteelle sekä sen etelärinteille. Muurasjärvellä on näkyvissä merkittäviä jälleenrakennuksen kasvualueita Kojolassa, Junganjärvellä sekä Savijärvellä.
Muurasjärven kylän koillispäässä on kivikautisten asuinpaikkojen keskittymä. Alueella on useita kivikautisia asuinpaikkoja, jotka kertovat alueen vanhasta asutushistoriasta.

Harjuntakanen

Muurasjärvellä on monipuoliset retkeilymaastot. Muurasjärveltä löytyy Suurijärven retkeilyreitistö, joka on yli 30 kilometrin mittainen polkuverkosto. Polkuverkosto kulkee Harjuntakasen luonnonsuojelualueen sekä Suurijärven maastoissa.


Kuva 3 Suurenjärven ranta


Kuva 4 Harjuntakasen luonnonsuojelualuetta

Harjuntakasen reitistö sijaitsee osittain Harjuntakasen luonnonsuojelualueella. Oletetaan, että Harjuntakasen alue on muinaista hylkeenpyyntialuetta. Harjuntakasen luonnonsuojelualue on vanhojen metsien suojelualuetta. Reitistön varrella on myös Natura2000-alueita.
Harjuntakasen alue on Muurasjärven kylän tavoin Suomenselän vedenjakaja-aluetta. Maisemassa vuorottelevat avosuot, mäntykankaat, kivirakkalaikut sekä pienet, matalat lammet ja järvet. Maisemassa näkyvät selvästi myös jääkauden jäljet kuten isot siirtolohkareet sekä moreeniharjut. Lajistossa on sekä pohjoisia että eteläisiä lajeja. Erämaisen ja jopa ”lappimaisen” tunnelman sekä pohjoisen lajiston eteläisen esiintymisalueen vuoksi aluetta on kutsuttu ”Köyhän miehen lapiksi” tai ”Vara-lapiksi”. Harjuntakasen alue on myös selvityksen mukaan Keski-Suomen suurinta hiljaista aluetta.

Kuva 5 Harjuntakasen luonnonsuojelualuetta

Kulttuurihistoriallisesti Harjuntakasen alue on ollut metsätalous- ja eränkäyntialuetta. Reitistön läheisyydestä on löydetty muinaismuistolailla rauhoitettuja kohteita, kuten uhraus- ja palvontapaikkoja, hautapaikka, vanha rajakivi sekä erämajoite.